Göran avasi silmänsä. Hotelli TV:n alaosassa oleva vihreä led-valo näytti 6:58. Göran tunsi tyytyväisyyttä, oli nukkunut seitsemään. Kuutisen tuntia. Kyllä sillä pärjäisi.

Göran nousi. Sydän tuntui hakkaavan. Säännöllinen se oli, mutta löi liian nopeasti ja liian lujaa. Hän käveli ikkunan luo ja siirsi raskaan, valoa läpäisemättömän verhon syrjään. Aurinko oli noussut ja valaisi hotellin edustan pihaa. Levitunturin laelle paistoi, tänne päin suuntaava alastulorinne oli varjossa, olisi vielä pitkälle aamupäivään.  Pihalla ei liikkunut ketään.

Göran istui vuoteen reunalle ja selasi TV-kanavat läpi ja sulki sen jälkeen television. Göranin ajatukset veivät eiliseen iltaan. Hän oli ollut Hullussa Porossa. Kolmas perättäinen ilta.

Käyn kävelyllä ennen aamiaista, Göran ajatteli. Täytyy pukeutua lämpimästi. Aamulla oli kipakka pakkanen, 19°C oli näyttänyt rinnekopin katolla oleva mittari. Göranilla tuli, mieleen, että voisin nähdä prostituoidun. Jonkun joka pujahtaisi ulos jostain hotellin ulko-ovesta aamuvarhaisella, menisi omaan hotelliinsa, tai huoneistoon, joka olisi hänen käyttöönsä vuokrattu.

Göran puki ylleen puhtaan alusasun, verryttelyhousut, college-paidan ja paidan päälle villapaidan. Hän laittoi lenkkikengät, joilla oli käynyt tulopäivänä hotellin kuntosalilla, pipon ja hanskat.

Göran meni hämärään käytävään. Käytävän päässä näkyi siivouskärry ja aukinainen hotellihuoneen ovi.

Ulkona äkeä pakkanen iski vastaan, tuulenvirekin kävi. Hotellin pihalla olevat Sokos-hotel-liput liikehtivät. Ei täällä kauaa tarkene.

Göran ylitti jäisen pihan ja lähti kävelemään keskustaan menevää kävelytietä. Se oli hyvin hiekoitettu.

Göran tiesi jo lähiympäristön. Tässä kohden kuuluu päivällä kaiuttimista musiikkia. Nyt on sunnuntaiaamu. Aamiainen on tänään puoli yhteentoista saakka.

Göran tuli takaisin huoneeseensa. Hän oli nähnyt hotellin sivupihalla tupakalla olevan siivojan, ei muuta. TV:n kello oli 7:33. Göran meni WC:hen, ruskea hän oli, kuin papu.  Hän katsoi kännykkäänsä. Ei puheluja tai viestejä. Hän oli ollut täällä nyt 5 päivää.

Aamiaisella oli kaksi naista. Toisella rinnat venyttivät hiihtohaalarin henkseleitä sivuille. Molempien poskipäillä ja otsalla oli rusketusta. Naiset olivat lähdössä tänäänkin hiihtämään.

Aamiaistarvikkeita kantaessaan Göran sai henkselihousuun katsekontaktin. Nainen tervehti huomattuaan Göranin katseen. Göran sijoittui niin, että pystyi katselemaan heitä syödessään. 

Tänään pitäisi hiihtää ainakin kolmeen, ajatus tuntui raskaalta. Sydän tuntui edelleen lyövän liian nopeaa. Ylämäet etenkin olivat hankalia. Göran painoi etusormensa ranteelleen. Käsi näytti ikääntyneen miehen kädeltä.

Göran tuli pihalle. Hän käveli muovisilla, liukkailla monoilla lyhyin askelin. Vasemmassa kädessä olivat sukset, oikeassa sauvat ja reppu. Jossain oli jo sulia paikkoja niin, että näkyi asfaltti. Alfaltin kohdalla askel oli helppo ottaa. Mittari näytti -14°C pakkasastetta. Aamulla näkyneet haituvapilvet olivat kadonneet ja taivas oli täysin sininen.

Göran tuli latujen lähtöpaikalle. Hän asetti sukset puhtaalle lumelle, kopisti monoja suksia vasten ja sai kiinnitettyä siteet. Göran asetteli sauvojen hihnat. Häneltä pääsi huokaus. Göranilla tuli ajatus, että hänen ruumiinsa alkoi olla lopussa. Hän ei toipuisi enää. Olikohan hän sairas? mieleen tuli.

Göran meni lähemmäs latukarttaa. Hänellä ei ollut aavistustakaan mihin lähteä. Hetken karttaa katsottuaan jonkinlainen ajatus hahmottui. Hiihdän yhdyslatuja mökkikylien välillä, se on tasaista. Katselen mökkejä.

Ensimmäiset työnnöt. Mihinkään ei varsinaisesti sattunut. Ja kelihän oli hyvä, kevyttä, auringossa silonnutta pakkaslunta.

Ensimmäinen pitkä loiva ylämäki. Raskaalta tuntui, kurkkua kuristi. Puolisen tuntia tätä kestää, sitten alkaa helpottaa, elimistö lähtee liikkeelle, Göran muisti kokemuksesta.

Puiden takaa näkyi mökkejä. Ihmisiä ei ollut liikkeellä. Lumessa näkyi jäniksen jälkiä.

Ladun varressa on opastetaulu, sama mikä joka paikassa. Göran pysähtyy sen ääreen. Menisinkö kuitenkin Kätkäjärvelle? Siellä olisi naisia. He istuvat penkeille asetelluilla porontaljoilla, rasvatut kasvot ja paljaat otsat autuaasti kohti taivasta ojennettuina. Naisten leveät reidet pingottivat hiihtohousujen lahkeita. Juuso myi siellä kelkasta kahvia ja munkkeja. Göran teki täyskäännöksen, lapinkäännöksen.

Göran meni tasaista harvaa männikköä. Tämä oli se maasto, jossa kilometrit Kätkäjärvelle tehtiin.

Tuli Immeljärven jää. Pirun pitkältä se näyttää. Göran koetti pitää vauhdin tasaisena, se ei ollut kova. Aika taittaisi matkan.

Hänen ohitseen hiihdettiin. Kaksi miestä ja nainen, vapaalla menivät. Göran ajatteli, että nainen oli amatsoni Ja nuo miehet, seksuaalisesti ylivertaisia häneen verrattuna. Silti tarvittaisiin heidät molemmat ennen kuin nainen saisi kyllikseen. Göran tunsi, kuinka hiihtohaalarin lahkeessa koveni.

Göran yritti pysytellä hiihtäjien kannoillaan, mutta eroa tuli koko ajan lisää. Göran antoi heidän mennä, ja väli repesi hetkessä.

Kätkäjärvi alkoi tulla näkyviin harvan suomännikön lomasta. Onhan täällä ihmisiä, on on. Göran vei sukset telineeseen ja katseli mihin asettautuisi. Porontaljoilla oli vapaita paikkoja.

– On hieno ilma, nuori mies sanoi Göranille.

– Koko viikon on ollut samanlaista.

– Oletko ollut viikon? Me tultiin eilen.

Göran vei pahvimukinsa roskikseen ja käveli suksien luo. Mitä hän huomenna tekisi? Hiihto oli päivä päivältä vaikeampaa. Lähden huomenna Helsinkiin. Huomisen päivän varaus täytyy peruuttaa kello 16 mennessä. Hän ehtisi tehdä sen tänään. Nainen, johon Göran oli tutustunut netissä, ja jonka piti tulla tänne, ei ollut tullut. Numeroon, joka Göranilla oli, ei saanut yhteyttä.

Göran tuli Levi-keskukseen. Hän otti vielä muutaman työnnön ja antoi vauhdin pysähtyä. Göran otti sukset käsiinsä ja meni jalkakäytävälle. Maa tuntui kovalta kantojen alla. Kävely on hiihtämistä helpompaa.

Ravintolan kaiuttimesta kuului Anna Erikssonin kappale. Terassipöydät ulkona olivat tyhjinä. Liian kylmä nyt ulkona on istua. Kuukauden viikon päästä on jo vappu. Silloin tässä olisi ihmisiä.

Hissi tuli Göranin kerrokseen. Tuttu reitti huoneelle. Göran otti avainkortin ohutkankaisen hiihtotakin taskusta. Pieni vihreä valo syttyi ja heti perään kuului naksahdus.

Göran pani sukset huoneen nurkkaan, alkoi riisuutua. Vartalo näytti kalvakalta, kuin kuollutta kalaa.

Göran otti pyyhkeen huoneesta. Olisi niitä alhaallakin. Göran kääri puhtaat alushousut, paidan ja sukat pyyhkeen sisään. Hän otti mukaan ohuen muovipussi likaisille vaatteille. Varsinaisia virheitä Göran teki vähän. Hänellä oli paljon kokemusta omasta elämänpiiristään.

Göran meni ykköskerrokseen ja käveli siitä aulan läpi kylpytakki päällä alakertaan meneville portaille. Aulassa vastaan tuli ihmisiä täysissä pukeissa. Pikkupoika katsoi Görania.

Saunaosaston tuoksu tuli vastaan. “Gentlemen”-luki messinkisessä kyltissä mustin kirjaimin, “Ladies” toisessa ovessa. Göran pysähtyi oven taakse ja kallistui hieman eteenpäin kuin viedäkseen korvaansa hieman lähemmäksi. Mitään ääniä sieltä ei kuulunut.

Göran avasi miesten saunaostan oven ja tuli isoon pukuhuoneeseen. Pukuhuone oli tyhjä. Tuoksui puulle. Televisio oli auki. Sieltä näkyi satelliittikanava CNN.

Göran jätti tavarat penkille levälleen, pani avainkortin pukukaapin hyllylle, ei piilottanut. Pyyhekäärön sisältä paljastui oluttölkki.

Göran meni pesuhuoneeseen. Mustanpuhuvat kaakelit olivat tyylikkäät. Göran pani oluttölkin saippuaautomaatin päälle ja ripusti pyyhkeen naulaan.

Vettä tuli suihkusta runsaasti. Göran pesi hieman, pani suihkun kiinni, otti oluttölkin ja aukaisi saunan oven. Kiulussa oli vettä.

Tölkki sihahti, tuli pieniä pisaroita ja oluen tuoksua. Suuaukkoon tuli vaahtoa. Göran nosti oluen huulilleen ja joi halukkaasti.

Saunaan ei tullut ketään. Nyt Göran ei olisi pannut pahakseen, vaikka olisi tullut. Ihmisten puheita on joskus mukava kuunnella.

Göran kävi kurkkaisemassa altaalle. Ei ketään. Vesi oli tyyni. Altaan reunalla oli lepotuoleja. Ollapa joku, jonka kanssa olla tuossa. Naisten puolelta hän tulisi.